Oli hauska saada käsiinsä poikien ensilevy, joka kovan väännön jälkeen lopulta ilmestyi syksyllä 2004. Kovan väännön, miksi? Stevelle on joltakin taholta tolkutettu, että "Soita sinä vain toisten suosikkeja ja jätä vähemmälle nuo omat tekeleesi!" Siispä Webbie oli aluksi pistänyt purkkiin hyvän joukon Elvistä, kunnes Tapani Laastola harmistui ja tokaisi, ettei ole kiva joutua kilpasille sellaisen kunkun rumpalin kanssa! Steve ymmärsi, että omat kappaleet kelpaavat mainiosti tallennettaviksi ja niin syntyi tämä levy, jonka ainoa miinuspuoli on sen LYHYYS!
Kaksi lainakappaletta, Johnny Cashin Rock'n roll Ruby ja Elviksen tunnetuksi tekemä, Otis Blackwellin kynästä lähtenyt Paralyzed on kelpuutettu levylle, eikä syyttä. Cashin vanha hitti oli minulle ennestään tuntematonta kamaa!
Sitten asiaan: Ensimmäisenä Guitar Man, joka on jo viikkotolkulla valloittanut Metelistan kärkipaikan. Eikä syyttä! Pari vuotta sitten kansa kuunteli haavi auki tätä tuotosta ja koska se ei ollut tuttu, he luulivat Steven esittävän Elviksen Guitar Manin väärin! VÄÄRIN! Oma esittelylaulu on kyseessä ja kitarasoolot ovat myös taattua Webbietä, eivätkä jonkun kaverin taustasooloja.
Erittäin hauskat ovat Steven tekstit - kaikki omia. Juna ei odota, mutta muija kyllä... on vetävä rocki, jota esittää pihalle lentänyt kaljakaveri! Eikä kukaan saa nähdä sankarin itkevän!
Nickel and Dime on hyvin härski humppa, joka muutaman kerran on lentänyt päin tyhjäntoimittajan pläsiä! Tosi hauska tanssittava!
Tositapahtumiin perustuva pontikkalaulu White Lightning' Shine ja sitä seuraava The Y'all Come Back Saloon kuulostavat alkuun ihan täytemateriaalilta, mutta kun sanoihin tutustuu, alkavat yksinkertaiset kappaleet elää.
Oma lempparini tällä lyhyellä CD:llä on Living Hard and Fast, jonka pojat esittelevät humppana, mutta jonka sanoma on todella paha ja viistää monia läheltä!
She's crazy for me saa katsomon naiset vähän nolostumaan, koska ovat pahasti ihastuneet trion herrojen charmiin! Taas teksti tulee kauniisti ja hävyttömästi kohti uhriaan! Himmentäkää valot!
Trio Jarruraketit toimii kerta kerralta yhä paremmin ja sopii vain toivoa, että RR-002 saadaan aikaan pian, mutta ei määrän ja laadun kustannuksella!
Herroilla on lavalla todella hauskaa ja se ilo tarttuu myös meihin yleisön puolella.
Henkilökohtaisesti koettuna Jarrurakettien CD puhuttelee kerta kerralta yhä vakuuttavammin!
Vakuuttavaa, laadukasta suomalaista soitantaa!
VonneC