DJ Slow on taas tapetilla, jonka kuviot on melko pitkälle itse piirtänyt.
Miehen meriittilista on melkoinen ja moneen suuntaan rönsyävä, mutta sirpaleiden kokoaminen ei ole samplemaailmaan jo kauan sitten etsiytyneelle miehelle itselleen suuri ongelma.
Hiphop ei ehkä enää ole kaikkein ilmiselvin otsikko Slow:n tuotannolle, mutta siitä kaikki lähti.
Kuin ihmeen kaupalla hyllyssä säilynyt Brownsand Brothersin Us Plus Others -kasetti yhdeksänkymmentäluvun alusta on allekirjoittaneen ensimmäinen rekisteröitynyt muistikuva Slow:sta. Nauha puolustaa omalla tavallaan edelleen paikkaansa yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista hiphop -tuotoksista, ja sillä mukana olleet ovat saaneet myöhemmin aikaan yhtä jos toista.
- Ensimmäinen musiikki, joka teininä kolahti oli rap. Siitä se sitten lähti 80-luvun lopulla. Graffiteja, skeittausta, rappia - all that. Ja vaikka tänä päivänä teen paljon muutakin, on rap ja hiphop kuitenkin kaikkien tekemisieni kulmakivi... Jollain tavalla se puskee läpi.
- Käytännössä noihin aikoihin piirit oli tosi pienet, joten jos ties et joku jossain päin kaupunkia teki rappia, oli melko varmaa et ainakin joku frendeistä tuntee jonkun sen frendin ja et sinne saa jollain tavalla kontaktia.
Me oltiin Miikun eli Mr. Ragin kanssa kun paita ja pylly, tutustuttiin Reiskaan, Miiku opiskeli Tampereella ja tutustu Nuera posseen, ja jostain hookattiin vielä Ukin kanssa yhteen. Niin ja sit Us Plus Othersilla oli viel toi CNF posse, legendaarisesta Martinlaaksosta.
Tähän väliin selvennystä henkilöistä. Mr. Rag tunnetaan nykyisin paremmin ristimänimellään Miikka Lommi, ja on mm. musiikkivideoiden ohjauksillaan saavuttanut kotimaisittain lähes kaiken mahdollisen mitä tulee palkintoihin ja tuotannollisiin tasoihin. Reiska puolestaan on Raymond Ebanks, joka Bomfunk MC's:eineen on taas palaamassa parrasvaloihin.
Nuera on Skemin ja Dreamin muodostama tamperelainen legenda, joka oman musiikillisen työstönsä ohella pyörittää nykyisin Open Records -levymerkkiä, joka taas tunnetaan mm. Petri Nygårdin ja Raimssin takaa. Ukki on tunnettu myös nimellä Davo, ja vaikuttaa suomenkielisen hiphopin eturintamassa. CNF eli Community Neglects Facts julkaisi samalla nimellä materiaalia vielä muutama vuosi sitten.
Eriasteista klubitusta siellä ja täällä
Kotioloissa ja kavereiden kanssa tapahtuneen biittien väsäilyn ja scratch -treenailun lisäksi Slow ehti takavuosina ottaa tuntumaa DJ: n erilaisiin rooleihin monella tapaa.
- Tossa 90-luvun alkupuolella kun opiskelin markkinointimerkonomiksi, tajusin että suht iisi tapa saada mukavat lisätienestit, on soitella klubeilla hittejä. Olin muuten jonkinaikaa laivallakin dj:nä. Helsingin keskustan discot, clubit ja ravintolat ovat siis käyneet tutuiksi. Silloin treenailu jäi vähän vähemmälle.
Turntablismi on mahdollisimman kaukana tuosta touhusta, mutta alueen hiominen oli jo ennen discotyöläisen elämää vauhdissa, joten Slow siirtyi käytännössä alalla suoraan huipulle. Kansainvälisen Disco Mix Clubin järjestämiä MM-kisoja on perinteisesti pidetty vinyylimanipuloinnin virallisena huippujen kohtaamisena.
- Mä olin parina vuonna DMC-finaaleissa. Mun olis pitänyt oikeastaan olla neljänä vuonna, mut yhtenä vuonna järjestäjillä ei ollut fyrkkaa lähettää sinne (kotimaan finaalien) voittajaa ja yhtenä vuonna sinne lähetettiin mun sijasta yks toinen hemmo. Ne mis mä olin mukana tais olla 94 Lontoossa ja 96 Riminillä. Mä alotin treenamisen kunnolla 90, joten 14-vuotta tulee tänä vuonna täyteen.
Kun DJ- ja klubikulttuuri oli valtamedian kuumimmilleen hehkuttamaa, oli DJ Slow:n musiikillisista episodeista vuorossa nyttemmin päättynyt jäsenyys bändissä nimeltä Pepe Deluxé. Kokoonpano aiheutti ainakin Suomessa isoa kohua saadessaan ensin diilin englantilais-label Catskillsiltä, ja sitten biisinsä soimaan Levi's-farkkulafkan isoon mainoskampanjaan.
- Kyllähän se oli ja on yks uran suurimpia juttuja. Oltiin sillon Nykissä menossa Miamiin keikalle, kun puhelin soi, ja Catskillssin dudet soitti ja kerto et lakimiehet oli keskenään päässet sopuun ja et seuraava iso Levi´s kamppis on Pepe Deluxé -musan siivittämä. Ei siitä mitään farkkuja kyl ikinä saatu, eikä mitään mielettömiä rahallisia korvauksia, mut kyl se poiki tosi paljon juttuja.
Myös Pepe Deluxé -materiaalia promottiin ajan hengen mukaan DJ-seteillä, joita Slow kiersi tekemässä ympäri saarivaltakuntaa. Kaiken kaikkiaan toiminta tuntui olevan coolin äärirajoilla. Kaukana ei ollut myöskään ryhmän päätyminen legendaariselle, mm. Fatboy Slimin taustalta tutulle brightonilais-label Skintille.
- Ne klubit oli sellasii Englannin Tavastioita. Siellähän se klubikulttuuri on niin pitkällä ja niin suuressa osassa heidän jokapäiväistä elämää, et siellä se oli ihan normaalia promota juttua DJ-keikkoina. Aivan päinvastainen tilanne taas on Jenkeissä, jossa aina pitäis olla bändi ja ne kattoo vähän kieroon jos sä promoat albumia DJ-keikkana... Siel ei oo ihan samalla tavalla uponnut toi klubitusmeininki ku Euroopassa.
- Meillä oli oikea aika, oikea labeli, oikeanlainen suomihype - kaikki palaset vaan loksahti kohdalleen. Skintillekkin lähetettin meidän omakustanne EP Three times a player mut sieltä ei kuulunu mitään ennenkun oli liian myöhästä. Kuulin jälkeenpäin huhua, et Skintillä oli joku puhelinvaihteehoitaja blokannut itselleen sen EP:n, eikä se siis ikinä päässyt niiden A&R hemmojen käsiin. Onni onnettomuudessa?
Vellu Maurola -nimisenä siviilissä tunnettu mies ehti vielä ennen vuosituhannen vaihdetta ottaa tuntumaa myös levyteollisuuden toiseen puoleen.
- EMI:llä olin A&R:nä vuosina 1999-2001. Sitten tulin sellaseen risteykseen, jossa mun piti valita olenko ison levy-yhtiön A&R vai musiikintekijä. Jälkimmäinen vei voiton, eikä vielä oo kaduttanu.
- EMI-aikana sainasin muutamia hyviä bändejä (mm. Ceebrolistics), perustin Nozle-nimisen dancemusa-labelin, tein Campaus-nimisen projektin yhdessä Rauli Eskolinin (Illusion Rake) kanssa, ja opettelin bisnestä. Se oli ihan mielenkiintoista aikaa.
Tämä on nyt
Vasta viime vuoden lopulla ilmestyi DJ Slow:n ensimmäinen sooloalbumi, This Is Now.
(Ja se otetaan aiheeksi vasta tässä vaiheessa haastattelua!). Samaan aikaan sen tekemisen kanssa musiikillisia rautoja oli tulessa siellä täällä muuallakin.
- Ajatus sololevystä on hautonut jo pitkään ja ilmeisesti nyt vaan oli oikea aika tehdä se. Jäin pois Pepe Deluxésta, osittain siitä syystä että mieleni oli jo suuntautunut tähän. Yhteensä tein tätä kaksi vuotta, joten ihan mikää joyride se ei aina ollut. Tosin siinä samalla oon tehnyt musaa TV-sarjoihin ja mainoksiin, remixejä, tuotantoja, biisejä... Pikkasen sellasta Jack of all trades -meininkiä, mutta totuuden nimissä sellanen pitää mut liikkeessä.
- Lopputulos tuntuu hemmetin hyvältä. Positiivinen, groovaava, helppo. Just sellanen mikä mun fiilis siitä oli. Seuraava levy voi olla taas jotain ihan muuta. Kuuntelen silloin tällöin vieläkin himassa ja aina tulee hyvä fiilis. Se on onnistunut teos, mielestäni siis.
- Siinä on alkuruokana hip-hop ja rap, pääruokana pop, funk, dance ja rock ja jälkiruokana soul ja disco. Se yhdistelee asioita joita olen kokenut ja fiilistelly, suodattaa ne mun läpi ja tulos on This Is Now.
Äijän uraa ajatellen lienee todennäköistä, että muita kuvioita levyn julkaisun jälkeen on jo menossa.
- Joo, levy valmistu jo syksyllä 2003, joten tehtiin Leri Leskisen kanssa Levottomat 3 -leffaan musat. Nyt tehdään uutta SlowHill (Rinneradion Tapani Rinne ja DJ Slow) -albumia, joka tulee loppuvuodesta. Sit alotettiin Paleface-Karrin kanssa viikottainen hiphop-radioshow nimeltä Burner GrooveFM:llä. Se on mukavaa hommaa, saa kaivaa hyllystä vanhoja hiphop gemejä ja vielä soittaa niitä eetterissä. Ja paljon kaikkea muuta pikkusälää on tullut tehtyä...
