Vuosikausia pienempien piirien vankkaa kannatusta nauttinut, Helsingin Kalliosta suoraa puhetta maailmalle suoltava kaksikko Jontti & Shaka julkaisi Rata-Äänite -nimisen levyn heti vuoden aluksi.
Piirit eivät enää liene kovin pienet, sillä albumi nousi suoraan Suomen virallisen albumilistan sijalle 16.
Levyn julkaisseelle 3rd Rail Musicille nollanollaseiskan alku on muutenkin ollut maukas; Jontin ja Shakan Kolmatta Linjaa -sinkku nousi sekin listalle, samoin Stig Doggin Stigidilaatio -sinkku pitää puoliaan sinkkulistalla. Listoja varten ei radalle kuitenkaan todellakaan olla lähdetty, vaan kyse on fataalien aikojen turskeista tarinoista, kuten herrat itse asian saattaisivat ilmaista.
Jontin ja Shakan materiaali on niin täynnä tiukkaa asiaa, ettei perinteinen keskustelu siitä, millainen uusi levy on, ole mielekästä. Mielekästä ei ole myöskään skene-pulputus siitä, mihin kohtaan hiphop -kenttää herrat itsensä asettavat. Jotain levystä kai kuitenkin tässä yhteydessä olisi sopiva mainita, joten tehdään asia hieman totutusta poikkeavalla tavalla.
Vanha kansanviisaus tietää kertoa, että kun kantrilevyä soittaa takaperin, niin lauluissa vaimot tulevat takaisin, koirat heräävät henkiin jne. Mitä tapahtuisi, jos Rata-Äänitettä soittaisi takaperin?
Jontti:
- Lottovoitto natsais ja sitä kai peris jotain hämmentävii systeemeit, kämpän ja tollasta. Maksa-arvot yhtäkkii skarppais totaalisesti.
Shaka:
- Tota kelais ite sellasena jonain henkisenä taantumisena. Siinä pisteessä, josta tolla levyllä lähdetään, on ite aika hyvissä ja vähän niinku hiffaa tilanteensa. Jos siitä lähtis taaksepäin, niin taantuis jonkun oireilevan teinin tasolle. Kyl tossa ollaan niin lähellä jonkunnäköstä tasapainoa ku tollasessa ratamatskussa nyt yleensä voi olla. Jos siit lähtis taaksepäin niin homma menis tavallaan pinnallisemmaks.
Pistä se paskaks - addiktoituneita sammakoita
Levyn viimeisiä raitoja on Giant Robot -featilla maustettu remix jo edellisellä EP: llä alun perin julkaistusta Pistä se paskaks -biisistä. Kappaleessa paloitellaan ja tumpataan television pahat voimat, ja kehotetaan nakkaamaan jotain raskasta töllöttimen suuntaan. Pidättäytyvätkö herrat todellakin TV: n katselusta kokonaan?
Shaka:
- Mä voin kyl sanoo etten kato enää oikestaan ollenkaan. Mut eihän me nyt kuitenkaan oikeesti sanota kenellekään et teeveetä ei saa kattoa. Siin on ihan sama läppä ku nois kaikissa biiseissä, ne kuvaa jotain olotilaa. Mut kyl siit tulee sellanen fiilis, johon aika monen on pakko pystyy samaistuu, et sieltä kyl todellaki tulee ihan uskomatonta paskaa. Sitä jotenki havahtuu siihen et mitä vittua, miten tää on mahdollista mitä sielt koko ajan puskee!
Jontti:
- Se on vaan jotenki niin hypnoo ku sitä liikkuvaa kuvaa on niin miellyttävä kattoa, kai siin on joku aivokytkentä. I ain't no fucking professori, mut jotain mä oon lukenu et liikkuvan kuvan kattominen tuottaa jotain primitiivist mielihyvää, ja et on esimerkiks sellasii sammakkolajeja, jotka kuolee jos ne ei nää liikettä. Et niiden pitää jumittaa veden virtausta tai jotain koko ajan et ne pysyy hengissä. Vähän samoin kai television kattominen vaikuttaa johonki meidän aivotaajuuksiin tai jotain. Se tila missä sä katot teeveetä, ni sehän on jossain unen ja valveen välimaastossa tavallaan, ja sit sieltä pukkaa sitä alitajust messagee jatkuvasti.
-Mut siis ei siin mitään, mä diggaan ainaki esimerkiks kaikkii satuja ihan vitusti, ja tarinat on aina siistejä. Se juttujen dekoodaaminen pitäs vaan tehdä ite, ja siihenhän ei teeveen kohdalla pysty ku se kaikki tulee tollasella massiivisella skaalalla. Se on hooceeta, ja se on ton biisin läppä.
Mut onhan toi tällasen liskosysteemin kulmakiviä, miten toi koko juttu on saatu solutettuu meidän jokaisen kotiin.
Tässä vaiheessa haastattelija havahtuu siihen tosiseikkaan, että juttu on tulossa Internet -julkaisuun. Jos suhde televisioon on edellä mainitun kaltainen, niin minkähänlaisia tuntemuksia musiikin tekijänkin elämään tiiviisti liittyvä netti herättää?
Jontti:
- Mä uskon et ns. meitä kontrolloivat voimat ei diggaa siitä miten vapaasti netissä voi informaatioo liikutella, ja ne pyrkii kaikin tavoin suppressoimaan sitä tulevaisuudessa. Mut Internettihän on ihan loistava väline nyt. Systeemi vaan ei voi sallii sen olemassaoloo tollasenaan, ja ne tulee kaiken maailman terrorismi-uhkakuvien sun muiden tekosyiden varjolla rajottamaan sitä jatkossa.
Shaka:
- Toinen puoli tossa taas on se et kaikesta mitä sä teet siellä, jää jälki. Et jos susta nyt kiinnostutaan, niin voidaan palata kaks vuotta taaksepäin kattomaan et mitä siit samasta ip -osotteesta on duunailtu.
Internettihän on mahdollistanu sellasen matskun leviimisen, minkä ite kattoo olevan aika lähellä totuutta. Toisaalt siin on paljo samaa ku teeveessä. Ilman niitä me ei tiedettäis mitä muualla maailmassa tapahtuu, toisaalta niiden kautta yritetään kaikin tavoin kontrolloida meitä ja vaikuttaa meihin.
Jontti:
- Instrumenttejahan noi kaikki kuitenkin vaan on, ne tarkotusperät siellä taustalla on ne mitkä ratkasee. Siks ei TV tai netti sinänsä oo mitenkään paha asia.
Rata-äänite nousi julkaisuviikollaan kohtuullisen korkealle virallisella myyntilistalla, mikä on raplevylle Suomessa poikkeuksellista, pitkälti genren harrastajien innokkaan netti-imuroinnin vuoksi. Levyjä varastetaan usein enemmän kuin niitä ostetaan.
Jontti:
- Ihan varmasti liian monella on toi meiän levy jo ilmaseks poltettuna. Toi on tollanen monimuotonen asia, kyllähän tota kautta kuitenki sit taas asiat levii. Tän tyyppises genressä se on vaan aika paska juttu suoraan sanoen. Kuitenkin kyse on loppupeleissä niin skidistä menosta, pienestä meiningistä, johon ite haluu kuitenki huolella panostaa. Sit taas joku Metallica kitisee tost asiasta, toisaalt ihan ymmärrettävästi, mut toisaalt ne jäbät on tyyliin miljardöörejä. Niist tuli just joku dokumentti miten ne duunaa jotain levyy, niil on jotain erikois -new age -hetsuja säätämäs energioita kohdalleen, haha! Ja sit ne kitisee et te viette meiän rahat... Vaikka onhan ne tietty niiden rahat oikeesti.
Tekijänoikeusasiat eivät yleensä ole kovin selkeitä, kotimaistenkin hiphop -artistien suhtautuminen Teoston kaltaisiin järjestöihin on usein suorastaan vihamielistä. Rata-äänitteestä organisaation tunnukset kuitenkin ehkä yllättäenkin löytyvät.
Jontti:
- Mä en oo oikestaan syventyny tohon asiaan mut kyllähän joku Teosto sinänsä on paikallaan, vaik emmä tiedä tällä skaalalla millä me nyt duunataan, et mikä sen merkitys on.
Shaka:
- Mä oon vaiheillu ihan vitun pitkään tota et pitäskö vaiko eikö olla Teoston kans diileissä. Et onkse oikein mitä se tekee, mist ne ottaa ne loketit. Siellä on paljon sellast mist ite on eri mieltä, mut toisaalta ei oo mitään muutakaan tahoo, jonka kans noit vois hoitaa.
Yleisen käsityksen mukaan radalla on hauskaa. Rata-äänite on kuitenkin aika synkkä levy aina kansista tekstisisältöihin ja raskaasti soivaan musiikkiin. Ovatko tekijät synkkiä ja ahdistuneita ihmisiä?
Shaka:
- Mun mielestä toi on aika tasapainonen levy. Siis siinä mielessä et tollases ratapaskassa ihan niinku missä tahansa muussakin elämäntyylissä on synkät ja valoisat hetkensä. Se olis valheellista et dokumentois siit vaan toisen puolen.
Jontti:
- Tos on asioita, joita ei voi kiistää, eikä väittää, ettei ne koskettais meiän elämää. Mut kyl toi tunneskaala must menee niin, että levy alkaa aika ilosena, ja menee siit diipimmäks, siinä on nousut ja laskut. Ehkä se sit kuvastaa jotain, vaik ei sitä levyä tehtäessä niin kelattu.
Suomi on suomi
Radalla tietysti dokataan, reiluun suomalaiseen tapaan. Usein rap-biiseissä juopottelu on olevinaan jollain lailla erilaista kuin se, jota kuvataan perinteisemmissä suomirock -lyriikoissa. Tälle levylle kuitenkin on eksynyt mm. yksi Eppu Normaali -viittaus, eivätkä kuvaukset välttämättä poikkea radioaaltoja täyttävän kitaravetoisen musiikin vastaavista muutenkaan.
Shaka:
- Joo, hah, kyl se kohtalon koura täälläki juottaa väkijuomaa!
Tollasest suomalaisest vanhemmasta menosta niin ehkä just Eppu Normaali ei toisaalt oo sitä ihan ominta. Mut sit taas diggaan vitusti enemmän jostain Leevi And The Leavingsist tai jostain. Mut ei tietenkään toi oo sellanen juttu et ohhoh, räppärit puhuu hurjasti juomisesta... Kylhän nyt missä tahansa genressä mitä tääl duunataan, ni jengi puhuu dokaamisesta. Kelaa nyt jotain tipatont tammikuuta! Sitä spekuloidaan jossain iltapäivälehdissä et pystyyks kansa olee kuukauden juomatta!
Jontti:
- Niin se tulee varmaan täst Suomi -ympäristöstä toi kaikki. Mut siis kyl mä diggaan, Kotiteollisuudet ja monet muutki tollaset rytinät on ihan jees. En mä omista niiden levyjä mut ei
oo kyl mitään sitä meininkii vastaan, Mokomat ja kaikki noi on ihan luksusmatskuu. Hyvä et tota rytinää on ruvettu tekee suomeks, tää on kuitenki hevin luvattu maa. Skidimpänä mä kuuntelin aika paljon tollasta, ja jos joku sillon teki suomeks jotain ni se oli todella kuriositeettii... punkkijutut sit tietty erikseen.
Suositut kotimaan rockbändit tulevat eri puolilta maata, mikä kuuluu eri tapauksissa vaihtelevasti. Jontin ja Shakan riimit ovat selkeästi Helsingin Kalliosta.
Jontti:
- Ihan hyvä et pääseeki tätä vähän täsmentämään; ei tota oo mitenkään kelattu et se olis Stadii tai Kallioo, noi jutut vaan tulee tollasina. Kyllähän toi meno on ihan universaalii kumminki, enemmän tai vähemmän samoilla aaltopituuksilla olevat tyypit kyl pystyy samaistuu noihin juttuihin, vaik oliski jostain muualta. Totta kai on sit niitäki, joille toi meno on ihan vierasta, ja jotka kelaa et meiän tarinoiden on pakko olla ihan silkkaa fiktioo. Mut se nyt on sit kuulijan korvissa.
Shaka:
- Kallio -keskeisyys on kyl tullu tohon aika vahingossa. Ei noista jutuista mitkään oikestaan liity suoraan Kallioon, no Kolmatta Linjaa tietty kylläki. Mut ei tää oo mikään sellanen paikka mihin tää kaikki toimitus jotenkin ankkuroituis.
