Sydän, sydän on yksi suomalaisen musiikkikentän oudoista linnuista. Nelihenkinen helsinkiläinen yhtye on julkaissut kolme albumia, joista jokaisella lähestymistapa on ollut erilainen. Kolmisen vuotta sitten ilmestynyt debyytti Auto kulki akustisten soitinten voimalla ja sitä seurannut Au viitoitti tietä tavanomaisemmalle soitinmaailmalle. Maaliskuussa yhtye julkaisi uuden pitkäsoittonsa Usko itseesi, joka tällä kertaa purkitettiin syntetisaattoreita hyväksi käyttäen. Meteli.net kyseli yhtyeen basistilta Tomi Flycktilta, miten tähän on tultu.
Vuoden alkupuolella alkoi kuulua pientä kuhinaa, että Sydän, sydän olisi julkaisemassa uuden albumin. Hetkeä myöhemmin levyn nimen kerrottiin olevan Usko itseesi ja paljastettiin, että bändi on lähtenyt uutukaisellaan jälleen uusille urille. Vaikka etukäteen spekuloituna pystyi otaksumaan, että yhtye pystyy radikaaleihinkin muutosliikkeisiin, olivat ensimmäiset kuunteluhetket albumin parissa hämmenyksentäyteisiä. Bändi halusi pitää uudet aallot omana salaisuutenaan aina levyn julkistamiseen saakka, mutta tietoa pääsi vuotamaan lähipiirille ennen aikojaan.
- Yleisön yllättäminen varmasti onnistui isommassa mittakaavasssa, mutta tieto uudesta ilmeestä pääsi vuotamaan kavereille jo aiemmin. Aluksi oli kyllä tarkoitus varjella salaisuutta lähipiiriltäkin, mutta lopulta sitä ei vaan jaksanut pitää sisällään, Flyckt kertaa.
Miltä tämä salattu soundi sitten kuulostaa? Yritä ensin kuvitella mielessäsi, millaisia soundeja midikoskettimilla saa aikaiseksi sekä hyvässä että pahassa. Sitten yhdistät mielessäsi sen kimurantteihin Sydän, sydän -riffeihin, niin mielikuva voi lähennellä lopputulosta. Sävellykset ovat sydämeltään samaa vanhaa, mutta soiton syke pumppaa erilaisessa muodossa.
- Idea konelevystä on jo vanha. Siitä puhuttiin jo debyyttilevyn aikoihin, että kun se oli akustinen levy ja seuraava on sitten meidän mittapuulla perinteisempi levy, niin kolmas on konelevy. Siitä se ajatus sitten lähti kypsymään, että olisi mukava kokeilla mennä ihan sävellyksen ehdoilla siihen suuntaan. Levyn materiaalihan on sävelletty ihan perinteisillä soittimilla.
Levyn kansissa soittimien kohdalla lukee sellaisia nimihirviöitä kuin Quasimidi Rave-O-Lution 309, E-MU Proteux FX, Boss DR-202 ja MicroKorg. Herää kysymys, olivatko soittajat tehneet sinunkaupat soittimiensa kanssa jo aiemmin.
- Ainoastaan rumpukone oli entuudestaan tuttu peli meille, mutta kaikki muut olivatkin sitten täysin tuntemattomia. Soittimien käytön opettelu oli oikeastaan aika karmea kokemus, kun jossain vaiheessa muistitila alkoi täyttyä ja koneet alkoivat tilttailemaan. Sitten pitikin taas pari tuntia etsiä niitä hyviä soundeja, jotka oli hetki aiemmin saanut säädettyä kohdilleen.
Levyn tekeminen kesti kaikkiaan noin vuoden. Välissä oli niin isoja vastoinkäymisiä vastassa, että prosessi oli jäissä, mutta lopulta ongelmiin keksittiin ratkaisu. Albumin nimen mukaisesti tämän pitkäsoiton kohdalla tarvittiin uskoa omiin kykyihin.
- Vastoinkäymisiä tuli ennen kaikkea siitä, kun biisien koneellistaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin luulimme. Yritimme aluksi jotenkin saada koneita automaattisesti ohjelmoimaan bändisoittimilla soitettuja pohjaraitoja, mutta se ei ollutkaan niin yksioikoista. Apua kyseltiin kaikenlaisilta konevelhoilta, mutta lopulta ratkaisu löytyi siitä, että me aloimme nuotti nuotilta soittamaan kappaleita uudestaan syntikoilla ja rumpukoneilla. Tämä on ollut näistä kolmesta levystä ehdottomasti työläin.
Vanhat fanit edelleen yhtyeen takana
Sydän, sydän on julkaissut kaikki pitkäsoittonsa suomenkieliseen rockiin keskittyneen Johanna Kustannuksen leivissä. Yhtye kiinnitettiin levy-yhtiölle jo ennen Myspace-aikaa, joten levytyssopimuksen syntyminen noudatti vanhan koulukunnan mallia.
- Levytyssopimus lähti siitä, kun lähettelimme eräänä vermutintäyteisenä iltana demoja levy-yhtiöihin. Atte Blom Johannalta kiinnostui sitten meistä ja siitä hommat lähtivät etenemään. Silloin ei vielä ollut näitä Myspaceja ynnä muita, mistä nykyään nousee esiin uusia bändejä. Vaikken itse olekaan niin innostunut Myspacesta, kyllä se varmasti toimii, kun sitä kautta olen itsekin löytänyt monia bändejä.
Uudet ideat konelevystä eivät saaneet kovin riemukasta vastaanottoa levy-yhtiössä. Albumi on ollut nyt kuukauden ajan ihmisten ilmoilla ja tähän mennessä kuulunut palaute on miellyttänyt Flycktia.
- Kyllähän levy-yhtiössä kauhistuttiin aluksi. Kerroimme ideoistamme vasta sitten, kun studiot olivat jo varattu, joten niillä mentiin. Yleisesti ottaen levystä tullut palaute on ollut positiivista kuultavaa. Oli pieni pelko siitä, että kaikki pitää tätä ihan paskana ja vanhat kuulijatkin hylkäävät meidät, mutta onneksi näin ei ole käynyt.
Jos koneellinen sointimaailma on kauhistuttanut myös yhtyeen faneja, he voivat huokaista keikkojen puolesta, sillä syntetisaattoreita ei aiota raahata mukaan live-esiintymisiin.
- Keikoilla soitamme kappaleet alkuperäisinä eli ihan perinteisillä bändisoittimilla. Tämä voi tulla kuulijoille hiukan yllätyksenä, sillä versiot voivat olla levyllä oleviin verrattuna melko erilaisia. Jos levyllä jossain kohdassa mennään rauhallisemmin, livenä se saattaa olla kunnon mättöä.
Sydän, sydämen keikat ovat tulleet kuuluisiksi teatraalisista elementeistä, joita esiintymiset pursuavat. Yhtyeen kotisivuilla on hyvä kuvaus konserttien kulusta: "Meille on syntynyt kolmen vuoden aikana alati vaihteleva konsepti, jonka teema hahmotellaan yleensä impulsiivisesti automatkoilla ja rekvisiitta haalitaan nopeasti ja halvasti. Sydän, sydämen voi siis luokitella myös haparoivaksi teatteriksi. Ainoa toistuva teemamme käsittää kolme pappia ja punaisen alastoman miehen. Hahmokavalkadista löytyy myös ajoittain vierailijoita ystäväpiiristämme." Usko itseesi -albumin koneteema ei välttämättä tule näkymään keikoilla millään muotoa.
- Olemme viime aikoina olleet vähän laiskoja noiden keikka-asusten ja teemojen suhteen. Niitä on kehitetty silleen viisitoista sekuntia ennen esiintymistä ja otettu lavalle mukaan, mitä käsien ulottuvilla on. Tuo koneteema voisi olla meidän budjeteilla jotain sellaista, että laittaisimme hopeisiksi maalattuja pahvilaatikkoja päällemme ja leikkisimme robotteja, mutta soittaminen voisi olla aika vaikeaa sellaisissa asuissa. Itse asiassa eräällä levynjulkkarikeikalla meillä oli jotain tuollaisia juttuja päällä ja siitä soittamisesta ei meinannut tulla mitään.
Yhtyeellä on tulossa useampia keikkoja toukokuun ja kesän aikana. Tulevissa konserteissa ei tulla mitenkään erityisemmin keskittymään uuden albumin materiaaliin.
- Meillä ei ole paljon koskaan piitattu siitä, mikä on uutta materiaalia ja mikä ei. Soitetaan joka ilta sitä, mikä sillä hetkellä tuntuu parhaalta. Itse asiassa sanoisin, että uudella albumilla on paljon sellaisia biisejä, jotka sopivat parhaiten kotikuunteluun. Siellä on kumminkin enemmän sellaisia rauhallisia kappaleita ja keikoilla on mukavinta soittaa räimettä, jolla saadaan eturivin porukka riehumaan.
Muutosta muutoksen vuoksi
Katsottaessa tulevaisuuteen voi hahmotella mielessään, millaista materiaalia yhtyeeltä on seuraavaksi tulossa. Suunta ei tunnu olevan vielä selvillä edes bändillä itsellään.
- Sehän tässä vähän hirvittää, kun ei oikein ole mitään suurempia ideoita tulevasta. Olisi hienoa, jos pystyisi jotenkin muokkaamaan ennemmin albumin muotoa kuin itse sävellyksiä esimerkiksi siten, että tekisimme pelkästään punkia sisältävän levyn. Kyllähän sitä voi itselleen aina jonkin dogman kehittää. Vaikkapa sellaisen, että tehdään levy käyttämällä pelkästään klasariorkesterin soittimia, mutta ei meillä taitaisi sellaiseen olla rahaa.
Näistäkin visioista tulee mieleen, tavoitteleeko Sydän, sydän muutosta väen väkisin vai ovatko uudet liikkeet vain luonnollisia yhtyeelle.
- Meitä usein soimataan siitä, että tavoittelisimme muutosta muutoksen tähden. Ehkä se osittain on tottakin, sillä ainakin itsestä tuntuu, että useat bändit jämähtävät toistamaan samaa. Toki on monia bändejä, joille jatkuva muutos ei sovi ja niiden on hyvä jatkaa samaan tyyliin. Meille tällainen toimintamalli kuitenkin sopii ja on siten hyvin luonnollista.